Vastuullisuus
KIERTOTALOUSHANKKEET
KIERTOTALOUSHANKKEET
Yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen muodostaa lähtökohdan vastuullisuuden kehittämiselle.
Tavoitteemme on kehittää yhtiön ydintoimintaa puhtaammaksi ja tehokkaammaksi sekä edistää kiertotalouden kehittämistä ja innovaatioita koko toiminta-alueellamme.
Hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä
Vuonna 2020 kartoitimme ratkaisuja, joilla hiilidioksidi pystytään tulevaisuudessa ottamaan talteen laitoksen savukaasuista. Tutkimus osoitti, että absorptioon perustuvat tekniikat soveltuvat parhaiten laitokseemme. Kartoitimme myös hiilidioksidin hyötykäytön ja varastoinnin mahdollisuuksia. Konsulttina simuloinnin ja teknistaloudellisen suunnittelun osalta hankkeessa toimii AFRY. Seuraavaksi syvennymme tarkemmin soveltuviin tekniikoihin ja pyrimme yhteistyökumppaneidemme kanssa luomaan edellytykset pilottilaitteiston testaukseen ja myöhemmin täyden mittakaavan toiminnalle. Koko 2020-luvun kestävä hanke tähtää siihen, että vuoteen 2030 mennessä energiantuotantomme on hiilineutraalia.
Kohti ilmastoystävällisempää logistiikkaa
Vuonna 2020 käynnistetyn, Pohjanmaan liiton luotsaaman EAKR-rahoitteisen yhteishankkeen tavoitteena on edistää biokaasutuotannon ja biokaasun jakeluverkoston laajentumista koko Pohjanmaan alueella. Viime vuonna hankkeen puitteissa selvitettiin esimerkiksi tuotantokapasiteetin sekä jakelu- ja liikenneinfrastruktuurin ratkaisuja. Westenergylle biokaasun käytön edistäminen on tärkeää, jotta myös omaan toimintaamme liittyvä logistiikka voi tulevaisuudessa hyödyntää ilmastoystävällistä biokaasua. Hankkeen puitteissa on käynnissä useita työpaketteja, joista yhdessä selvitetään myös biokaasun soveltuvuutta laitoksemme apupolttoaineeksi.
Kiertotalouden tiekartta lähtökohtana kiertotalouden kehittämiselle
Business Finlandin rahoittamassa CEE4WES-hankkeessa (Circular Economy Ecosystem for Waste-to-Energy Sector) ja Vaasan yliopiston innovaatioalusta VEBIC:in toteuttamassa tutkimushankkeessa on kuvattu jäte-energia-alan ekosysteemi ja pyritty tunnistamaan siihen kuuluvat toimijat mahdollisimman kattavasti. Tärkeä osa hanketta oli kartoitus ekosysteemin jäsenten näkemyksistä niistä keskeisistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotarpeista, joita tarvitaan kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi ja jotka tukevat suomalaisyritysten menestysmahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Tutkimushankkeen tuloksia on pystytty hyödyntämään myös toimialan ohjauskeinojen kehitykseen liittyvissä selvityksissä.
TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYS
Koko henkilöstö mukana työturvallisuuden kehittämisessä
Vuonna 2020 tehtiin keskimäärin neljä turvallisuushavaintoa viikossa turvallisuuden parantamiseksi.
Tavoitteemme on luoda työympäristö, jossa henkilöstö viihtyy ja jossa on turvallista työskennellä. Uskomme, että avoimuus ja osallistaminen ovat avainasemassa työturvallisuuden ja työterveyden kehittämisessä. Olemme pyrkineet rakentamaan turvallisuuskulttuurin, jossa henkilöstöä motivoidaan kiinnittämään huomiota työpaikan ja työtapojen turvallisuuteen sekä raportoimaan havaitsemistaan puutteista ja kehityskohteista matalalla kynnyksellä.
Erilaisia työkaluja hyödyntämällä olemme pyrkineet tuomaan työturvallisuusajattelun osaksi työpaikan arkea. Aktiivinen työsuojelutoimikuntamme huolehtii riskiarvioinnin ajantasaisuudesta ja tuo esiin kehityskohteita. Turvavarttien avulla henkilökunnalle viestitään puolestaan nopeasti esimerkiksi uusien turvavarusteiden käytöstä tai muuttuneista käytännöistä, ja turvallisuutta kehitetään myös sisäisten arviointien ja turvallisuuskierrosten muodossa. Näin koko henkilöstö osallistuu työssään työturvallisuuden ja -terveyden kehittämiseen. Työtapaturmat pystyimme välttämään lähes viiden vuoden ajan. Harmillisesti kuitenkin laitoksen vuosihuollon yhteydessä sattui työtapaturma, jossa työntekijä loukkasi jalkansa. Tutkimme tapaturmat ja vakavat läheltä piti -tilanteet ja pyrimme analysoimaan tilanteisiin johtaneet juurisyyt sekä suunnittelemme yhdessä toimenpiteet vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.
Työtapaturmia0- Henkilöstön sairauspoissaolo0%
- Turvallisuushavaintoja0
Vuonna 2020 koronapandemia toi muutoksia työskentelytapoihimme. Fyysisten kontaktien välttämiseksi toimihenkilöt siirtyivät etätöihin, ja kokoukset ja koulutukset siirtyivät pidettäviksi myöhemmäksi tai järjestettiin verkossa. Kasvomaskit, käsidesit ja turvaetäisyydet tulivat osaksi työpaikan arki-päivää. Vuoden alussa ennen pandemian puhkeamista henkilökunnalle järjestettiin laitoksen omalla kuntosalilla viikoittain liikuntatunti, mutta loppuvuoden osalta yhteiset työhyvinvointitapahtumat jouduttiin perumaan ja henkilöstöä kannustettiin pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan tarjoamalla heidän käyttöönsä TyKy-seteleitä. Sisäisen viestinnän merkitys korostui poikkeustilanteessa, ja yhteiset etäaamupalaverit ja etäkahvitauot muodostuivat vuoden aikana tärkeiksi ja loivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koronatilanne tulee luomaan haasteita myös tulevana vuonna työhyvinvointitoiminnalle, mutta pyrimme löytämään keinoja, joilla henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista pystytään tukemaan myös poikkeustilanteessa.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön kehittymiselle ja uuden oppimisille luodaan hyvät edellytykset
Henkilöstölle kertyi vuoden 2020 aikana 72 koulutuspäivää.
Tuemme henkilöstön ammattitaitojen kehittymistä luomalla hyvät edellytykset kouluttautumiselle ja verkostoitumiselle. Henkilöstön koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain tavoitekeskustelujen yhteydessä. Henkilökohtaisessa koulutussuunnitelmassa nivotaan yhteen yhtiön tarpeet sekä ne alueet, joilla työntekijä haluaa kehittyä ja syventää osaamistaan. Vuonna 2020 useat koulutukset järjestettiin verkkokoulutuksina, mikä madalsi osallistumiskynnystä, sillä osallistuminen ei edellyttänyt matkustamista. Myös erilaiset webinaarit tulivat henkilöstölle tutuiksi vuoden aikana. Vuoden aikana suoritettiin myös kaksi erikoisammattitutkintoa.
Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa
Tarjoamme mielellämme opiskelijoille mahdollisuuden hankkia työkokemusta jäte-energia-alalta. Viime vuonna palkkasimme viisi työntekijää käyttöhenkilöstön kesälomasijaisuuksiin sekä kolme henkilöä kunnossapitotehtäviin. Tarjosimme kesätyöpaikan myös kolmelle nuorelle, jotka hoitivat laitoksen viheralueita ja istutuksia sekä huolehtivat alueen siisteydestä muutaman viikon mittaisissa työjaksoissa.
Teemme yhteistyötä opiskelijoiden kanssa myös kesätyösesongin ulkopuolella. Viime vuonna palkkasimme osa-aikaisesti neljä opiskelijaa vierailuvastaaviksi sekä käyttöhenkilöstön tehtäviin ennakoiden koronapandemian mahdollisesti aiheuttamaa henkilöstövajetta. Westenergylle on laadittu lähes vuosittain myös lopputöitä useista eri aiheista.
YMPÄRISTÖ
Vastuu ympäristöstä on toimintamme keskiössä
Meille on tärkeää, että energiantuotantomme on mahdollisimman puhdasta ja ympäristöystävällistä. Viime vuonna pääsimme näkemään savukaasupesurin tuomat hyödyt koko vuoden ajanjaksolla, ja olemme tuloksiin erittäin tyytyväisiä. Pesurin ansiosta suolahapon, rikkidioksidin ja ammoniakin pitoisuudet savukaasuissa ovat ennätyksellisen matalat.
Tehokas puhdistus takaa, että kaukolämmön tuottaminen jäte-energiaa hyödyntämällä on ilmaston kannalta kestävä ratkaisu.
Oheisista diagrammeista näet ammoniakin, suolahapon ja rikkidioksidin pitoisuudet vuosina 2018 ja 2020 sekä verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin.
Alta näet myös muiden jatkuvatoimisten mittausten tulokset vuodelta 2020.
Kertaluontoisten mittausten tulokset 2020
| Laitoksen vuosipäästöt | |
|---|---|
| Hiukkaset | 154 kg |
| TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) | 476 kg |
| HCl (suolahappo) | 168 kg |
| SO2 (rikkidioksidi) | 1 264 kg |
| NOx (typen oksidit) | 159 136 kg |
| CO (hiilimonoksidi) | 9 639 kg |
| HF (vetyfluoridi) | 0 kg |
| NH3 (ammoniakki) | 105 kg |
| Hg (elohopea) | 0,303 kg |
| Cd+TI (kadmium ja tallium) | 0,282 kg |
| Raskasmetallit (antimoni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli, vanadiini) | 1,573 kg |
| Dioksiinit ja furaanit | 0,0000012 kg |
| CO2 | 79 935 t |
Ilmanpäästöjen seurannan ohella toimintaa tarkkaillaan vuoden aikana useilla muillakin mittauksilla, joilla varmistetaan, että toimintamme on ympäristösäädösten mukaista. Savukaasupesurin käytöstä muodostuvasta lauhdevedestä, alueen pinta- ja pohjavesistä sekä jätevaraston salaojasta otetaan säännöllisesti näytteet. Lisäksi olemme mukana Vaasan kaupungin yhteisessä ilmanlaaduntarkkailussa, ja laitoksen ilmanpäästöjen vaikutuksia ympäristöön tutkitaan sammalpallotutkimuksen avulla. Läheiseltä suojelualueelta löytyvän, tarkkailtaviin lajeihin kuuluvan haavanhyytelöjäkälän esiintyvyyttä tarkkaillaan ulkopuolisen tarkkailijan toimesta.
Myös laitoksen jäännöstuotteet käsitellään tehokkaasti. Kattilatuhka ja savukaasujen puhdistuksessa muodostuva APC-jäte käsitellään Fortumin Porin tuhkajalostamossa. Tuhkasta poistetaan ensin suola, minkä jälkeen jäljelle jäävä osuus tuhkasta neutraloidaan ja loppusijoitetaan. Tuhkien koostumusta ja hyötykäyttömahdollisuuksia ja kartoitetaan, jotta tulevaisuudessa myös nämä materiaalit pystyttäisiin hyödyntämään.
Pohjakuonan hyötykäyttö on loistava esimerkki toimivasta kiertotaloudesta, jossa materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa.
Laitoksen pohjakuona eli tuhka käsitellään puolestaan Suomen Erityisjäte Oy:n toimesta edistyksellisellä ADR-kuivaerotustekniikalla, ja tuhkasta erotellut metallit kierrätetään. Jäljelle jäävä mineraaliaines muistuttaa ominaisuuksiltaan kiviainesta, ja sitä hyödynnetään maanrakennuksessa, tyypillisimmin teiden ja kenttäalueiden jakavissa kerroksissa. Mineraaliainesta voidaan hyödyntää myös erilaisten betonituotteiden valmistuksessa. Pohjakuonan hyötykäyttö vähentää ympäristön kuormitusta, sillä se korvaa neitseellisten raaka-aineiden kuten luonnonhiekan ja soran ottoa ja käyttöä maanrakennuksessa. Metallien kierrätys on myös ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto kuin malmien louhinta ja metallien jalostus.
